Aina on kiire
mukajonnekin. Aamulla on kiire sängystä ylös ja suihkuun. Sitten on kiire Juran
luokse kupilliselle elämän eliksiiriä ennen kuin on kiire kampautumaan ja
pukemaan töihin. Sitten on kiire auton ratissa työpaikalle ja siellä sitä vasta
kiirettä onkin. Kiireellä palvellaan asiakkaat, joilla on kiire. Kiireellä tilataan
uutta tavaraa koska toimituksella on kiire. Kiire on usein laskuilla ja
tilausten kuljettajillakin. Kokoustetaan kiireellisimmät asiat alta pois,
Isolla Pomolla on ikikiire ja mahdottomat budjettitavoitteet. Leikataanko taas
jostain vähän, näillä säästöillä alkaisi olla jo kiire.
Töistä on kiire
kotiin, yleensä kaupan kautta. Kiireesti vaihdetaan kuulumisia tuttujen kanssa
kaupan kassajonossa. Jutellaan myöhemmin, nyt on vähän kiire. Kiire kotiin,
kiire laittaa pyykit koneeseen ja kiire laittaa ruokaa. Sitten on ne vaihtuvat
iltakiireet, valmistellaan huomista, käydään kyläilemässä, sovittiin käynti
elokuviin, istutaan iltaa ja tehdään muuta kiireellistä. Sitten onkin jo kiire
nukkumaan että saadaan aloitettua seuraava kiireinen päivä. Jos on vapaapäivä,
sitten se kiire vasta onkin. Kiire isoon kauppaan, kiire kampaajalle, kiire
lääkäriin, kiirekiirekiire.
SEIS.
Ei saa olla niin
kiire, etteikö ehtisi nauttimaan. Eilen oli vapaapäivä, kummallakin. Aamulla
poukkosin sängystä ja toinen ukkovarvas ehti jo hipaista lattiaa. Stuartin käsi
kaappasi minut takaisin pitkäkseni. ”Minne kiire?” No kahville, ja suihkuun ja
sitten siivotaan pihaa ja käydään pankissa ja kokeillaan uutta reseptiä ja ja
ja... ”Nukutaan vielä vähän.” Mies oli päätöksensä tehnyt, minunkin puolestani.
Ja sitten nukuttiin kiireetöntä unta vielä puolitoista tuntia.
Herättiin
kiireettömästi eikä juoksu Juralle muistuttanut villiintyneiden sarvikuonojen
kokoontumisajoja. Kahvi tuoksui jotenkin paremmalle. Stuart kävi kaupasta
breakfast rollit (syntinen keksintö: brittein saarien perinteinen paistettu
aamianen pekoneineen, makkaroineen ja paistettuina kananmunineen patonkiin
käärittynä). Ei tarvinnut kiireellä kokkailla aamiaista. Luettiin lehteä ja
juotiin lisää kahvia. Katsottiin asunto-ohjelmia televisiosta. Vaihdettiin
sänkyyn puhtaat lakanat. Käytiin rannalla kävelyllä, puhuttiin paljon ei
mistään.
Ruuaksi jotain
helppoa, takan ääressä nautittavaa. Kiireetön lasi viiniä. Lisää puhetta ei
mistään. Ja tiedättekö mitä? En saanut tehdyksi yhtään mitään, mitä olin
suunnitellut, ja tapahtui jotain uskomatonta; ei tullutkaan maailmanloppu!
Suosittelen.
Ihanaa!!!
VastaaPoistaNäin tulisi aina silloin tällöin toimia :)
Hyvä! Pitäisi itsekin muistaa viettää kiireetön päivä tai viikonloppu tai kuukausi!!
VastaaPoistaKiireeseen on jotenkin hyvä aina vedota. Moni todella tärkeä juttu ja pysähtyminen jää tekemättä, kun on mukamas niin kiire.
VastaaPoistaHienoa, että pysähdyit yhdeksi päiväksi ja kuten sanoit ei maailman loppua tullutkaan, vaikka et koko päivää suorittanutkaan rästiin jääneitä asioita. Minäkin yritän opetella pysähtymistä... helpommin sanottu kuin tehty.
Sara: täytyy kokeilla toistekin, oli ihanaa!
VastaaPoistaRiitta: pelkkä päivä tuntui lataavan akkuja aivan mahdottomasti, mitähän kokonainen kuukausi saisi aikaan?
Vihreätniityt: Se on helpommin sanottu kuin tehty, mutta nyt kun yhdestä kiireettömästä päivästä on selvitty ilman maailmanloppua, kynnys kokeilla uudelleen on jo paljon matalampi :)
Sulle on jotain minun blogissa! :-)
VastaaPoista