No nyt alkaa olla kotoisa olo. Johan tässä onkin asuttu jo viikko ja vähän päälle uudessa osoitteessa. Ensimmäinen yö meni kuunnellessa uusia, outoja ääniä ja kissojen dialogia. Lily ja Tom ihmettelivät kovaan ääneen ja läpi yön uusia hajuja ja ääniä, kunnes lopulta totesivat että turvallisin paikka on emännän vatsan ja jalkojen päällä. Eli se ensimmäinen yö meni pääasiassa valvomiseen ja siihen kun mietin että onhan se keskuslämmityspäällä, tulikohan se takaovi lukkoon ja sammuihan se takkatuli varmasti.
 |
| Tom pohtii maailman menoa |
Voi tätä iloa ja riemua kun saatiin takka! Eihän se tietenkään ole suomalaisen mielen mukaan kovinkaan järkevä ratkaisu tuo avotakka mutta on se silti ihanan tunnelmallinen. Ja lämmittää se ainakin olohuoneen silloin kun siinä on tuli. Onneksi öljylämmitys pelaa ja talo on mukavan lämmin vaikka ulkona tuuleekin melkein tornado-voimalla.
Pikkuhiljaa tavarat, kissat ja ihmiset löytänevät paikkansa. Laatikko, laukku ja kuplamuovikäärö kerrallaan talo alkaa täyttyä omista tavaroista ja tuntua kodilta. Kissatkin tuntuvat rauhoittuneen, isoista ikkunoista kelpaa katinkin katsella merelle ja kiittää onneaan ettei myrskysäähän tarvitse tassuaan ojentaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti