Uutisten pääotsikoissa on edelleen Japani. Uutisia katsoessa ihan hirvittää. Terra firma ei olekaan niin vakaa kuin kuvitellaan, meren pohja nousee kuin suklaalevyn napsauttaisi kahtia. Syntyy aalto joka pyyhkäisee alleen niin monen kodin ja elämän. Jos ei järinä ja tulva saa housunpuntteja vapisemaan, nyt seurataan kauhulla kuinka käy ydinreaktorin. Säteilee, ei säteile, säteilee vähän, nyt räjähti, nyt viilennetään merivedellä, nyt siellä on tulipalo. Luonnon voiman edessä ihminen on hyvin voimaton. Näiltä sivuilta tuhon näkee omin silmin, ennen ja jälkeen.
Maa on järissyt viime aikoina muutenkin kuin mannerlaattojen toimesta. Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä ihminen huojuttaa vallanpitäjän kivijalkaa. Kun karttaa katsoo mielenosoitukset on edenneet kuin domino-palikat Tunisiasta itään kohti Egyptiä ja Libyaa. Pakistanissa odotetaan henkeä pidättäen kuinka käy, jos sielläkin aletaan mellakoida.
Maailmanlopun ennustajilla on ollutkin kissanpäivät, joku ennustaa maailman loppuvan joulukuun 21. päivänä vuonna 2012 kun muinainen Maya-kansa on näin ennustanut. Joku toinen sanoo että planeetat asettuvat jonoon ensi vuonna sillä tavalla että se tietää maailmanloppua. Auringon pinnallakin kuulemma tapahtuu jotakin lähiaikoina, ja sekin tietää maailmanloppua. Ei tässä taida hyvin käydä kuunteli ketä tahansa.
Tai sitten ei kuunnella ketään, jatketaan eloa niin kuin ennenkin ja ollaan kiitollisia siitä että oma ja läheisten elämä jatkuu jokseenkin entiseen malliin. Eräs entinen kollegani asuu Japanissa. Kun uutiset maanjäristyksestä saapuivat tänne, menin ensimmäiseksi Facebookiin. Huokaus helpotuksesta kun näin tilapäivityksen ”Olen Thaimaassa. Kaikki hyvin.” Sittemmin kuulin että hänen kotinsa oli säästynyt lähes vahingotta. Muutama lautanen, lasi ja maljakko on pieni hinta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti