Voi Riitta, minkä
teit! Suurkiitos tunnustuksesta, lämmittää mieltä ja toi hymyn huulille. Tähän
tunnustukseen kuuluu myös se, että saajan olisi kerrottava kahdeksan asiaa itsestään,
jotka ovat ennestään tuntemattomia/tietämättömiä. Kovasti pohdiskelin
mietintämyssy päässä ja viinilasi kädessä.
1. Olen
noin 14-vuotiaasta saakka tiennyt, etten asuisi Suomessa. En tiedä oliko
kyseessä itseään toteuttava ennustus, mutta täällä sitä ollaan!
2. Lottoan
joka viikko. Raha ei tee onnelliseksi, mutta olisi sitä silti kiva olla
enemmänkin...
3. Olen
varsin kiintynyt autooni, jolle annoin nimeksi Molly. Molly oli ensimmäinen
suuri ostokseni, sitä maksetaan pankille takaisin vieläkin.
4. Rakastan
kauhuelokuvia. Mitä karmivampi, sen parempi.
5. Asun
mieluummin maalla kuin kaupungissa. Istun ”ruuhkassa” lampaan takamusta
tuijottaen paljon mieluummin kuin toisen auton jarruvalot silmissä vilkkuen.
6.
Olen
harvoin ilman villasukkia, kesälläkin. Ikikylmät käpäläni kaipaavat lämpöä
ympäri vuoden.
7.
En
tapa hämähäkkejä, vaan siirrän ne pihalle tai portaiden alla olevaan kaappiin. Ellei
Lily-kissani ehdi paikalle ensin, silloin ei hämähäkillä ole mitään toivoa
selviytymisestä.
8.
Luen
kaikenlaista kirjallisuutta. Ihan kaikenlaista. Jos käsillä ei ole kirjaa, luen
muropakettia.
No siinäpä ne,
kahdeksan asiaa. Nyt haluankin laittaa tämän tunnustuksen eteenpäin näille
blogeille, joita tykkään käydä lukemassa.
Onnea! Blogisi on kyllä tämän kunniamaininnan ansainnut. Meillä on paljon samanlaisia piirteitä, mutta ikävä kyllä hämähäkit kokevat kovemman kohtalon kynsissäni.
VastaaPoistaOtan tunnustuksen ilolla vastaan ja katsotaan, millaisia paljastuksia keksin. Kiitos.
Sulle kiitos kun jaksat kirjoittaa ja laittaa välillä kissakuvia :-D
VastaaPoistaOnkohan tuo jokin irlantilainen juttu että hämähäkkejä ei saa tappaa? Tony kans niitä aina suojelee ja kiikuttaa ulos koska "ne tuovat onnea"!
Jaa...
Kiitos tunnustuksesta. Tuntuupa hyvälle. Jään aprikoimaan kahdeksaa kerrottavaa asiaa.
VastaaPoistaKuulun myös villasukkaklaaniin, maalaistyttöihin ja lukutoukkiin, kunnioitan hämähäkkejä antamalla niiden elää.
Hei Minna,
VastaaPoistaloysin blogisi vahan aikaa sitten ja lisasin suosikkeihini ja olen Riitan kanssa samaa mielta etta olet tunnustuksen ansainnut. Kavin ensimmaista kertaa siella teilla pain viime kesana ja melkein kotiovellasi nakojaan :-D Oli mukavaa kun ei tarvinnut tavata sukunimea kirjain kirjaimelta niinkuin taalla kotona.
Toistelen loitsuna "Inishmore, Inishmaan, Inisheer" ja toivon etta paasen uudelle vierailulle mahdollisimman pian.
http://scandica.blogspot.com/2011/08/ireland.html
Johanna: Voi kiitos :) Odotan mielenkiinnolla sinun paljastuksia.
VastaaPoistaRiitta: en tiedä onko kyseessä irlantilainen tapa, kotona äiti ei koskaan tappanut hämähäkkejä, sieltä kai minäkin tämän tavan olen oppinut :)
Simpukka: Villasukkaklaani on parasta :)
Marianne: Hei vaan, ja kiitos kommentista! Kävin blogissasi pikaisesti kurkistamassa kuvia, todellakin olette olleet melkein kotiovellamme! Toivottavasti tulette pian takaisin :)
Haasteeseen on vastattu. Kiitos siitä. Olen julma: tapan hämähäkit. Villasukat kuluvat täälläkin kesät ja talvet, mutta kauhuelokuvat jätän suosiolla väliin.
VastaaPoista